”Aikamoisen himmelin olette keksineet” – S-Business-kehitystiimi teki jotain sellaista, minkä ei pitänyt olla mahdollista

Miten ja miksi S-Business sai alkunsa? Kehitystiimissä aikoinaan työskennelleet Mika Arponen ja Jussi Varis kertovat.

Alkuvuonna 2009 Mika Arponen sai työpöydälleen kaikkien aikojen tehtävän. Pitäisi kehittää S-ryhmän yritysasiakkaille palvelu, joka ratkaisisi kuittirumbaan liittyvät haasteet tavalla tai toisella. Tehtävä oli äärimmäisen mielenkiintoinen, mutta siihen liittyi myös valtava haaste: kukaan ei ollut aiemmin tehnyt mitään vastaavaa.

SOK:n Rahoituksessa tuolloin kehityspäällikkönä työskennellyt Arponen ja muut kehitysprojektin ympärille kiinnitetyt työryhmäläiset käärivät hihansa. Ehkä juuri tehtävän mahdottomuus oli yksi niistä motivaattoreista, jonka voimin kaikki tarttuivat toimeen niin hanakasti.

”Halusimme näyttää, että mahdoton on mahdollista tehdä”, Arponen muistelee nyt liki viisitoista vuotta myöhemmin.

Miksei kukaan ole ratkaissut kuitittomuutta?

Mahdoton tehtävä oli se, että yrityksen tekemän maksun kuittitiedot piti saada siirtymään kassajärjestelmistä automaattisesti yrityksen omaan talousjärjestelmään. Näin asiakkaan ei tarvitsisi enää säilyttää kuitteja eikä toimittaa niitä eteenpäin taloushallintoon. 

Kuitittomasta palvelusta oli toki puhuttu jo aiemmin S-ryhmän sisällä ja muuallakin jo vuosia. 

Maailma ei kuitenkaan ollut – ainakaan teknisesti – valmis kuitittomuuteen, sillä vielä vuoden 2009 puolellakin maksaminen oli toisenlaista kuin nyt.
”Esimerkiksi erilaiset sirukortteja lukevat maksupäätteet olivat olleet käytössä vasta hetken. S-ryhmässä sirumaksupäätteisiin siirryttiin vuodesta 2008 alkaen”, Arponen muistuttaa.

Viimeinen sysäys kuitittomaan yrityskorttiin syntyi kuitenkin asiakkaiden aidosta tarpeesta. S-ryhmän yritysasiakkaiden käyttöön tarkoitetut kortit kun olivat aiemmin sellaisia, että kuitteja oli pakko säilyttää ja käsitellä.

Uudenlaista palapeliä

Kehitystyön ensimmäinen konseptiluonnos oli valmis jo vuoden 2009 maaliskuussa. Mukaan työhön kiinnitettiin niillä main myös Jussi Varis, joka työskenteli tuolloin yritysten maksamisratkaisujen kehittämisen parissa. Arponen ja Varis olivat tavanneet toisensa muutamaa vuotta aiemmin ja löytäneet yhteisen kiinnostuksen muun muassa juuri kuitittomuudesta.

”Kehitystiimimme kokoukset olivat niin vauhdikkaita, että palaverihuoneen ulkopuolella varmasti luultiin, että meillä on jonkin sortin ottelu käynnissä. Intohimolla tätä tehtiin”, Varis muistelee hymy huulillaan alkuaikojen tunnelmia.

Työn ensi vaiheessa oli tavoitteena innovoida kuititon polttoainekortti. Pian työ kuitenkin laajeni: yrityskortin pitäisi käydä kaikkialla, missä S-ryhmän asiakkaatkin asioivat. Jotta se olisi mahdollista, tekniset ratkaisut esimerkiksi toimipaikkojen eri kassajärjestelmiin piti miettiä uudella tavalla.

”Oli sovitettava yhteen palikoita, jotka eivät aiemmin olleet sopineet yhteen. Sen jälkeen virtuaalista kaapelia piti vetää paljon”, Varis avaa.

Lopulta palikat löysivät paikkansa ja toimiva ratkaisu löytyi.

”Aikamoisen himmelin olette keksineet”, Arponen muistaa monen tuolloin ihastelleen ja ihmetelleenkin.

Ihastusta herätti erityisesti se, että ratkaisussa oli hyödynnetty ja yhdistetty useiden eri järjestelmien tietovirtoja liittyen kuitteihin ja maksutapahtumiin – näistä elementeistä rakennettiin täysin uusi yritysten laskutus- ja kanta-asiakasjärjestelmä. 

Supervoimana kuitittomuus

Ensimmäiset pilottiostokset S-ryhmän uudenlaisella yrityskortilla tehtiin vuoden 2011 aikana Kodin Terrassa. Myöhemmin testaus laajeni ABC-asemille.

”Muistan, kun ajelimme keskellä yötä Lohjan ABC-huoltamolle testaamassa kortin toimivuutta. Juotiin siinä myös hyvät kaakaot työryhmän kanssa”, Varis nauraa.

S-Yrityskortti lanseerattiin asiakkaiden käyttöön marraskuussa vuonna 2011. Silloin kortti kävi Kodin Terran toimipaikoissa. Helmikuussa kortilla oli mahdollista maksaa myös ABC-ketjun myymälöissä. Sen jälkeen mukaan tulivat asteittain muut S-ryhmän toimipaikat. 

Yrityskorttia olivat kehittämässä kymmenet ihmiset ja useat yhteistyökumppanit. Ainutlaatuisen supervoiman, kuitittomuuden, lisäksi kortissa oli muutakin poikkeuksellista:

”Yrityskortti kehitettiin niin, että se tarjosi asiakkaille ketju- ja asiakaskohtaisia alennuksia reaaliajassa. Uskallan väittää sen olleen ensimmäisiä reaaliaikaisia asiakkuusohjelmia Suomessa”, Arponen sanoo.

Mahdottomasta mahdollista

Sekä Arponen että Varis ovat ylpeitä siitä, että tiiviin yhteistyön voimin saatiin rakennettua palvelu, joka säästää yrityksiltä nyt valtavat määrät aikaa ja vaivaa.

Varis antaa esimerkin:

”Lastensuojeluyksiköissä, joissa tehdään kuukausittain paljon ostoksia, tuhannet ostosrivit tiliöityvät nyt automaattisesti. Aikamoista Pelle Peloton -henkeä tarvittiin monessa vaiheessa, jotta tämä saatiin toteutettua käytännössä”, Varis kiteyttää.

Mahdottomasti tuli kuin tulikin mahdollista.

“Voisi ehkä sanoa, että nykyinen S-Business-kortti on prototyyppi siitä, miten kuitittomuus olisi mahdollista toteuttaa joskus tulevaisuudessa valtakunnallisellakin tasolla ”, Arponen lisää.

Nyt S-Business-kortti on jo 12 vuotta, ja sitä käyttää kymmenet tuhannet yritysasiakkaat ympäri Suomen.