Onnistuuko asiointi kirjanpitäjän kanssa ilman sanakirjaa? 

Laki velvoittaa jokaista liiketoiminnan harjoittajaa tekemään kirjanpitoa. Mutta puhuvatko yrittäjät sujuvaa kirjanpitoa? Entä puhuvatko kirjanpitäjät yhtä sujuvasti yrittäjää? 

Olin joskus menneisyydessäni hoitoalan yrittäjä, jolle kirjanpito oli vain pakon sanelema paha. Kiikuttelin epämääräisiä kuittikasoja ja kippasin ne kirjanpitäjän pöydälle. En ollut tippaakaan kiinnostunut kirjanpitoon liittyvistä luvuista. Minulle riitti, kun sain arvonlisäveron maksutiedot. Joka kerran, kun kirjanpitäjä yritti avata minulle lukuja ja kertoa kirjanpidon hienouksista, silmiini nousi lasittunut, poissaoleva katse ja ahdistus kasvoi eksponentiaalisiin mittoihin. 

Nyt ymmärrän syyn. En ymmärtänyt, mitä minulle puhuttiin. Enkä tietenkään voinut sitä myöntää pyytämällä suomennosta. Nyt tiedän, että se olisi kuulunut samaan pakettiin:  suomennos ja lukujen läpikäynti. 

Tästä kokemuksesta juontaa juurensa vilpitön pyrkimys tuottaa kirjanpidon palveluita selkokielellä. Samoin kuin ymmärrys siitä, että parhainkaan kirjanpitäjä ei osaa lukea asiakkaan ajatuksia. Hän ei voi tietää, ettei asiakas ymmärrä kuulemaansa, ellei sitä hänelle kerrota. Aika epäreilua jopa jättää kertomatta. Silloin en tätä tiennyt, nyt tiedän. 

Jokaisella alalla on oma ammattiterminologiansa, jota ulkopuolisten on vaikea ymmärtää. Laki määrää kaikki liiketoiminnan harjoittajat myös velvollisiksi tekemään kirjanpitoa. Kaikki yrittäjät joutuvat siten väistämättä tekemisiin kirjanpitosanaston kanssa.  

Alarajahuojennus, kolmikantakauppa ja vähennyskelpoiset luontoisedut ovat kirjanpidossa perussanastoa. Asiakas ei välttämättä tiedä näiden syvempää olemusta, eivätkä verottajan antamat ohjeistukset aina varsinaisesti selkeytä tilannetta. EU-yhteenvetoilmoitus saattaa tottumattoman korvaan kuulostaa kokousmuistiolta, kun todellisuudessa puhutaan EU:n alueella tapahtuneen arvonlisäverollisen myynnin raportoinnista verottajalle.  

Homman juju onkin siinä, että nämä ovat kirjanpidon sanastoa, joka täytyy olla kirjanpitäjällä hallussaan. Pellervo Perusyrittäjän ei tarvitse näitä osata, vaan kirjanpitäjän kuuluu ne tarpeen vaatiessa hoitaa ja myös selventää Pellervolle, mistä on kysymys. 

Kirjanpidon voi tehdä myös itse, useimmiten se kuitenkin ulkoistetaan tilitoimistolle. Suhde kirjanpitäjään on monesti ristiriitainen. Se vaatii täydellistä luottamusta, ja kuitenkin voi olla vaikea huomauttaa, jos ei ymmärrä mitä toinen puhuu. On hyvinkin yleistä, että omalta kirjanpitäjältä ei kehdata kysyä uudestaan, jos ei ymmärrä tämän vastausta.  

Kirjanpitäjän pitäisi olla helposti lähestyttävä ja tarpeeksi kärsivällinen käyttääkseen termejä, jotka asiakaskin ymmärtää. Asiakkaan vastuulla taas on tuoda ilmi, jos jokin asia menee kertakaikkisesti yli ymmärryksen. Vaikka kirjanpitäjät osaavat debetit ja kreditit, ajatustenlukijoiksi he eivät taivu. Onkin hyvä muistaa, että kirjanpito on kahden kauppa: yrittäjän ja kirjanpitäjän yhteistyön tulos. 

Mikä siinä sitten on niin vaikeaa? Lähes poikkeuksetta, jos yhteistyö kirjanpitäjän ja yrittäjän välillä sakkaa, kyse on pohjimmiltaan kommunikointiongelmasta. On äärimmäisen tärkeää, että yrittäjä on kirjanpitäjänsä kanssa niin sanotusti samoilla aalloilla. Jos jatkuvasti on tunne, ettei ymmärrä toisen puhetta, saattaa olla aika vaihtaa tilitoimistoa. Ennen sitä kannattaa kuitenkin avata suunsa ja kertoa kirjanpitäjälleen, mistä kenkä puristaa. Vihon viimeinen on se tilanne, jossa kommunikaatio katkeaa täysin ja poistutaan yhteistyökuviosta kipinät sinkoillen. Se ei palvele ketään. 

Täyslaidallinen kirjanpidon termistöä yhdistettynä verottajan visaisiin vinkkeihin suorastaan kutsuu migreeniä yrittäjälle. Yhteistyöllä tästäkin on mahdollista selvitä. Kirjanpitäjän on pystyttävä esittämään asiansa mahdollisimman selkeästi ja siinä sivussa tulkattava verottajan vinkitkin ymmärrettävään muotoon. Yrittäjän puolestaan on saatava sanottua, jos viestin sanoma ei osu ja uppoa. Hyvä keskusteluyhteys on avain onnistuneeseen yhteistyöhön.  

Anni Kanninen toimii yhdessä yhtiökumppaninsa Pauliinan kanssa kirjanpitäjänä Porvoossa. Heidän yrityksensä Tililaatikko on ottanut kunniatehtäväkseen puhua asiakkailleen kirjanpidosta ymmärrettävästi.